Category: Suomi

Suomi tunnetaan maailmalla yöttömien öiden, joulupukin, saunan ja teknologian ohella myöskin raskaasta musiikistaan. Monet etenkin hevimusiikin ystävät eri puolilla maailmaa ryhtyvät luettelemaan tuosta vain suomalaisia hevimetallibändejä, kun vain kertoo olevansa kotoisin Suomesta. Siksi tuskin on mikään yllätys, että Helsingissä jo parinkymmenen vuoden ajan kesä- tai heinäkuussa järjestetty hevimusiikin festari Tuska on tunnettu raskaan musiikin kuuntelijoiden keskuudessa varsin laajalti ympäri maailmaa. Toki muuallakin järjestetään tapahtumia metallimusiikin ystäville, mutta usein niistä puuttuu Tuskasta löytyvä aivan erityinen tunnelma. Kummallista mutta totta, Tuska on oikeastaan koko perheen tapahtuma, sillä näillä festareilla pääsee näkemään kokonaisia metalliperheitä pukeutuneena suosikkibändiensä paitoihin. Tuskassa samanhenkiset ihmiset eri puolilta maailmaa pääsevät kohtaamaan toisensa ja samalla nauttimaan tasokkaista esityksistä. Viime vuosien suurimpiin ja tunnetuimpiin esiintyjiin ovat lukeutuneet niin Children of Bodom, Sonata Arctica, Amorphis, Suicidal Tendencies, Slayer, The Devin Townsend Project, Dimmu Borgir, Anthrax, Lamb of God, Alice Cooper ja monet muut metallitaivaan kirkkaimmat tähdet. Joukossa on tietysti iso liuta suomalaisia esiintyjiä – onhan Suomi raskaan musiikin luvattu maa.

Tuskan aikana festivaalialueella juhlatunnelma on katossa ja tuntuu todella siltä, kuin kaikki olisivat yhtä suurta perhettä. Vaikka tuhansien ihmisten joukko pukeutuneena mustanpuhuviin, toisinaan väkivaltaisin tai muuten brutaalein kuvituksin varustettuihin vaatteisiin saattaa hieman herättää ennakkoluuloja ja epäilyksiä, on todellisuus täysin päinvastainen. Tuska-festareilla vaikuttaa siltä, että paikalle on kerääntynyt pelkästään hyväntuulisia ja ystävällisiä ihmisiä. Ehkä syynä on suomalaisten ihmisten ystävällisyys tai ehkä se, että jaettu rakkaus metallimusiikkiin muodostaa näkymättömän siteen ihmisten välille kansallisuudesta riippumatta – oli miten oli, kehutaan Tuskaa vuodesta toiseen poikkeuksellisen lämminhenkisenä tapahtumana.

Vuosittain noin 30 000 vierailijaa puoleensa houkuttelevat Tuska-festarit pidetään Helsingin Suvilahdessa, jonne ne siirtyivät alunperin Kaisaniemen puistosta. Tapahtuma on kasvattanut parinkymmenen vuoden aikana tasaisesti suosiotaan, eikä menestykselle näy loppua. Tuskassa esiintyjiä on runsain mitoin ja oheistapahtumia järjestetään koko festivaalin ajan, mutta juhlaväki voi halutessaan toki käydä tunnelmoimassa myös kaupungin lukuisilla hevimetalliteemalla varustetuilla klubeilla, joissa raikaa raskaampi musiikki ja joita kansoittavat pitkätukkaiset metallifanit.

Hyvin suuri osa suomalaisista on ainakin jossain vaiheessa elämäänsä kokenut kesäisen rockfestareiden hurmoksen aina teltan pystyttämisestä tapahtuman tähtiartistien kappaleiden mukana laulamiseen, luultavasti rankkasateeseen ja väsyneeseen, mutta onnelliseen seuraavaan aamuun. Jo vuosikymmenien ajan maassamme etenkin nuoret ovat lähteneet viettämään hauskoja hetkiä johonkin päin maata rockfestareille sen mukaan, missä tapahtumassa ovat eniten itseä miellyttävät esiintyjät. Vaikka rockfestareille hakeutuukin enimmäkseen nuoria, ei myöskään vanhempia rock-musiikin ystäviä syrjitä, vaan festareilla kaikki voivat nauttia iloisesta festaritunnelmasta sovussa kylki kyljessä.

Joensuussa järjestettävä Ilosaarirock on ehdottomasti yksi rockfestareiden kruunaamattomista kuninkaista. Se on oikeastaan paljon muutakin kuin pelkkä festivaali, sillä perinteisten festarialueen lavoilla tarjottavien esitysten ohella Ilosaarirock koostuu erilaisista oheistapahtumista, yökerhotapahtumista ja monesta muusta. Itse konserttialueella on yleensä ainakin viisi lavaa ja puolisensataa esiintyjää, joista suurin osa esittää rock-musiikkia, vaikka toki joukosta on vuosien saatossa löytynyt metalli- ja punk-bändejä ja toisinaan myös elektronisen musiikin tai hiphopin tähtinimiä. Ilosaarirock on Joensuun kaupungille todella merkittävä tapahtuma, joka paitsi tekee kaupunkia tunnetuksi, myös virkistää sen muutakin liiketoimintaa.

Seinäjoelle Törnävänsaarelle vaeltaa joka kesä tuhansia juhlatuulella olevia osallistujia kolmipäiväiseen Provinssirockiin, joka lukeutuu yksiin maamme suurimmista rockfestareista. Provinssirock tunnetaan kenties nimekkäimmästä tähtiesiintyjien kaartistaan, sillä festareilla on päässyt kuuntelemaan niin Linkin Parkia, Foo Fightersia, System of a Downia, David Bowieta, Marilyn Mansonia ja Red Hot Chili Peppersiäkin. Provinssirockia on järjestetty jo vuodesta 1979, joten tapahtumalla on pitkät perinteet ja monessa perheessä käydään kuuntelemassa festareiden tarjontaa jo toisessa tai jopa kolmannessa sukupolvessa.

Suomalaisia rockfestivaaleja käsittelevässä jutussa ei voi tietenkään sivuuttaa Ruisrockia, joka on maamme vanhin rockfestivaali ja vaikka harva tietää, lisäksi Euroopan toiseksi vanhin rockfestivaali. Ruisrock on järjestetty Turussa Ruissalon kauniita maisemia tarjoavalla saarella jo vuodesta 1970 joka vuosi noin heinäkuun tietämillä. Tämä festaritapahtuma tarjoaa aina kansainvälisten tähtiesiintyjien lisäksi liudan suomalaisia senhetkisiä huippuartisteja ja monipuolisesti ruokatarjontaa nälkäiselle festarikansalle. Ruisrockissa on usein myös yllätysesiintyjiä ja muita ilahduttavia yksityiskohtia, jotka tekevät siitä ehdottomasti yhden tärkeimmistä tapahtumista Suomen suvessa.

Suomi on ehkä maailman parhaimpia ja joulutunnelmaltaan upeimpia maita viettää joulua. Vaikkei aina olisikaan valkoinen joulu, on joulunvietto Suomen kaltaisessa sijainniltaan pohjoisessa maassa aina jollain tavalla yhtä erityinen elämys. Joulukausi pyörähtää käyntiin marraskuun lopussa, jolloin Helsingin kaupungin katukuvassa alkaa näkyä joulu esimerkiksi jouluvaloissa ja -koristeissa. Marraskuun loppupuolella viikonlopun aikaan sytytetään jouluvalon kaupungin pääkatuna pidetylle Aleksanterinkadulle ja samassa yhteydessä pääsee ihailemaan upeaa joulukulkuetta taidokkaine esiintyjineen. Paraati jatkaa matkaansa koko ydinkeskustan läpi ja sitä seuraavat tuhannet ihmiset. Jo vuodesta 1949 järjestetyt joulukadun avajaiset ovatkin monelle pääkaupunkiseudulla asuvalle perheelle tärkeä perinne, joka merkitsee joulunajan alkamista.

Joulukuussa Helsingin ydinkeskusta ja etenkin Esplanadi, Senaatintori ja Kauppatori heräävät eloon aivan uudenlaisella tavalla kun eri puolille pystytetään kojuja joulumyyjäisten käynnistyessä. Tapahtumaa kutsutaan yleisesti Tuomaan markkinoiksi, joka on erinomainen paikka käydä hankkimassa jouluksi esimerkiksi pieniä lahjoja kuten keittiövälineitä, villasukkia, hunajaa ja silakkaa samalla jouluisesta tunnelmasta nauttien. Moni suuntaa Tuomaan markkinoille ihan vaan tunnelman vuoksi, sillä pakkasesta huolimatta pienten myyntikojujen rivi Senaatintorilla jouluvalojen ympäröimänä saa aikaan ihastuttavan tunnelman, jolloin paukkuva pakkanenkin unohtuu hetkeksi. Usein tarjolla on myös lämmintä glögiä ja herkullisia keittoja. Tuomaan markkinoiden lisäksi Helsingissä järjestetään muutamia muitakin mielenkiintoisia joulumyyjäisiä, joista mainittakoon Wanhan Sataman Naisten joulumessut sekä Helsingin Kaapelitehtaalla järjestettävät Ornamon designjoulumyyjäiset. Juuri jouluaaton alla järjestetään Vanhalla ylioppilastalolla sisätiloissa tunnelmallinen Joulutori, josta voi käydä ostamassa esimerkiksi kortteja, käsitöitä ja pieniä herkkuja kotiinviemiseksi. Sen lisäksi, että kaupunki tarjoaa paljon erilaisia markkinoita ja myyjäisiä, joulumeininkiin pääsee mukaan halutessaan myös rauhallisemmissa merkeissä. Pääkaupunkiseudulla järjestetään koko joulukuun ajan erilaisia joulukonsertteja, joita on tarjolla etenkin kirkoissa.

Eräs hieno tapahtuma on 13. joulukuuta järjestettävä Lucian päivän kulkue, jolloin vastavalittu Lucia-neito laskeutuu Helsingin Tuomiokirkon portaita kynttiläkruunu päässään tuttua sävelmää laulaen. Hänen perässään pitkin Aleksanterinkatua seuraavasta kulkueesta löytyy upeita autoja, pieniä tonttuja ja hevosia, joita monet saapuvat seuraamaan. Lucia-perinne on ominainen erityisesti suomenruotsalaisten keskuudessa ja ennen kaikkea rannikkoseuduilla, mutta kuka tahansa tulee taatusti nauttimaan tapahtuman tunnelmasta.

Kampusfestari ei varmaankaan sano mitään suurimmalle osalle suomalaisista. Jos kotipaikka sattuu kuitenkin olemaan Etelä-Savon tienoilla tai sinne päin on muita yhteyksiä, voi asian laita olla aivan toisenlainen. Monessa suomalaisessa kaupungissa järjestetään perinteisesti jokin tapahtuma tiettynä vuodenaikana, jolloin muuten uneliaaltakin tuntuvat kaupungit tuntuvat heräävän eloon. Mikkeli on kaupunki, jossa järjestetään jos jonkinmoisia tapahtumia ja sitä voidaankin luonnehtia varsin aktiiviseksi ja tapahtumarikkaaksi paikaksi väkilukuunsa suhteutettuna. Mikkelin torilla järjestetään joka kuukausi suuret markkinat ja kesäisin satamassakin piisaa toimintaa ja tekemistä aivan kaikille vauvasta vaariin. Lisäksi kaupungissa järjestetään paljon pienempiä festivaaleja, messuja ja etenkin opiskelijoiden keskuudessa juhlia se harva päivä.

Eräs yli kymmenen vuoden ajan Mikkelissä järjestetty tapahtuma, jota tosin ei valitettavasti enää ole järjestetty sitten vuoden 2013, oli kaupunkitapahtuma nimeltään Mikkelin Kampusfestari, joka toi kaupunkiin vilskettä aina keskellä kauneinta kevättä. Nimi Kampusfestari saattaa herättää kysymyksiä, mutta sen selittää Mikkelin maine merkittävänä opiskelijakaupunkina. Kampusfestareiden järjestämisestä olivat pääasiallisesti vastuussa Mikkelin kaupungin kulttuuripalvelut, kaupungin Tuomiokirkkoseurakunta ja ennen kaikkea innokkaat ja idearikkaat opiskelijat useasta kaupungissa sijaitsevasta eri opinahjosta, joihin lukeutuvat Mikkelin AMK, Etelä-Savon ammattiopisto sekä Suomen Nuoriso-opisto. Kampusfestarin tapahtumapaikkana oli koko kaupungin kampus ja osittain sen ulkopuolisetkin alueet.

Kampusfestareilla oli jotakn tarjottavaa kaikenikäisille mikkeliläisille ja miksei myös muualta tuleville. Tapahtuma ei rajoittunut pelkästään Mikkelin toriin tai satamaan, vaan pieniä tapahtumia järjestettiin eri puolilla kaupunkia, joten voidaankin sanoa, että Kampusfestari otti koko kaupungin haltuunsa. Monelle mikkeliläiselle onkin jäänyt Kampusfestarista lämpimiä muistoja ja monelle se tarjosi myös ainutlaatuisia elämyksiä aina pöytälätkäturnauksista paljussa istumiseen, keilailua, konsertteja, koko kansan kirkkopäivä ja hyvin muita viihdyttäviä esityksiä niin sisä- kuin ulkotiloissakin.

Kampusfestarin järjestäminen loppui muutama vuosi sitten hyvästä vastaanotostaan huolimatta johtuen siitä, että ensisijaisesti tapahtumaa luotsanneita kulttuurituotannon opiskelijoita ei yksinkertaisesti enää löydy johtuen siitä, että kyseinen koulutusohjelma on lakkautettu. Kaupungissa kuitenkin riittää kiinnostusta ja kysyntää vastaavanlaiselle koko kaupunkia yhdistävälle tapahtumalle, joten tulevaisuus tuonee tullessaan uusia ja vähintään yhtä riemukkaita tapahtumia kaupungin väestölle nautittavaksi.